Millaiset jumitilojen aiheuttamat vaivat ovat vauvoilla yleisiä?

Jatkuva kipu voi haitata lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Itku saa koko perheen elämän sekaisin. Hieronnalla saadaan vähennettyä lihasjännityksiä ja helpotettua kiputiloja. Ellei kehon jännitystiloja pureta, ne saattavat aiheuttaa ongelmia myöhemmin kasvuiässä tai aikuisena. 

Vauva viestii hankalasta olostaan itkemällä. Itkun määrä, laatu ja ajankohta voivat vaihdella paljonkin. Siksi voi olla vaikea tietää, miksi vauva itkee. Jos vauva on tyytymätön tai  itkee yli tunnin vuorokaudessa, epämukavan olon syy pitäisi selvittää. Ei kannata tyytyä selityksiin: “Kaikki vauvat itkevät! Itku vahvistaa keuhkoja. Kyllä itkuisuus menee muutamassa kuukaudessa, viimeistään vuoden ikään mennessä ohi.”

Erilaiset syömisen haasteet ovat usein merkkejä kehon jännitystiloista. Pään, niskan ja kaulan alueella olevat tiukat lihakset estävät vauvaa asettumasta rentoon ja kivuttomaan syöntiasentoon. Kireät kasvojen lihakset väsyvät helposti, niiden liikuttelu vaati enemmän työtä kuin rentojen lihasten (vrt. omat jäätävän jumiset jalkasi treenin jälkeen, kuinka työlästä kävely on). Siksi vauva saattaa nukahdella rinnalle kesken syönnin tai hermostua, kun imuvoimat loppuvat ja vielä on nälkä.

Niskassa ja selkässä olevat jännitykset taas häiritsevät ruoansulatuselinten toimintaa, sillä niiden hermotusta kulkee kaulan lisäksi selkärangan kautta. Siksi esimerkiksi puklailevilla ja refluksista kärsivillä vauvoilla on monesti lapojen väli sekä niskan ja kaulan alue erittäin jännittyneitä. Alaselän jäykkyydet ja lantion seudun jännitystilat taas aiheuttavat enemmän suoliston oirehdintaa.

Itkuisuuden taustalla saattavat olla kehon jännitystilat, jotka aiheuttavat epämukavuutta ja jopa voimakkaita hermokipuja. Kuinka sitten voit tunnistaa vauvaltasi näitä jumeja? Vauvan pitäisi olla sellainen pehmeä, rento, syliin sykkyrälle menevä. Kivuttoman vauvan katse on kirkas, iloinen ja hän mielellään ottaa katsekontaktia sekä juttelee vanhemmilleen.

Lihaskireyksistä kielivät mm jäntevyys ja jäykkyys, pukemisen vastustaminen tai turvakaukalossa itkeminen. Jos kehon häiriötilat ovat voimakkaita, silloin oireetkin voivat olla voimakkaita. Tällaisista tyypillisiä esimerkkejä ovat allergiat, iho-oireet, infektioherkkyys, hengityksen häiriöt tai vaikkapa silmien karsastus.

Nämä vaivat voivat johtua monista muistakin syistä, kuin kehon jännitystiloista, mutta on erittäin tärkeää hoitaa vauvan keho tasapainoon, jotta lapsen kasvu ja kehitys olisi mahdollisimman hyvää ja elämä kivutonta. Monissa tutkimuksissa on todettu, että hieronta tukee vauvan psyykkistä ja fyysistä kehitystä sekä varhaista vuorovaikutusta.

Haluamme nostaa esiin myös äidin ja isän mielen ja kehon jännitykset. Vauva aistii herkästi kaiken ja peilaa kehollaan ympäristöään. Olemme työssämme huomanneet, että vauvalla ja äidillä on lähes poikkeuksetta samat paikat jumissa. Psyykkinen kuorma ja stressi jännittää koko kehoa, mutta etenkin pään, niskan, harteiden ja rintakehän aluetta. Vanhempien tulisikin muistaa pitää myös omasta hyvinvoinnista erityisen hyvää huolta.