9. Yhdeksän hälytysmerkkiä lisätutkimuksiin ohjaamiseksi

Oppijakson tavoitteena on herätellä huomaamaan millaisia vauvan asentoja, minkälaista raajojen käyttöä ja liikkumista pidetään normaalina tai hälyttävänä ja kuinka näitä tiloja on perinteisesti huomioitu ja mahdollisesti hoidettu. Tavoitteena on myös, että pohdit näiden asioiden taakse – mitä voisi olla taustalla? Voisiko kyseinen ongelma olla hoidettavissa kokonaan tai osittain hieronnalla? Oppijakson tehtävä valmistaa Zoom-kyselytunnille.

Mihin asioihin hoitajana on hyvä kiinnittää huomiota?

Vauva nukkuu. Kuva Hessam Nabavi, Unsplash.com

Rovaniemen Fysioterapian verkkosivuilla on kattava kuvaus vauvan tiloista, jotka antavat aiheen lisätutkimuksiin:

  1. Vauva ei juurikaan liiku, eli kädet ja jalat ovat rentona tai jäykkänä alustalla.
  2. Vauvan vartalo tai alaraajat ojentuvat voimakkaasti.
  3. ”Banaani” vauva.
  4. Lentokone.
  5. Vauvan pää on kääntyneenä vain toiselle puolelle.
  6. Vauva liikuttaa, käyttää kehoaan tai varaa painoa toispuoleisesti.
  7. Vauvan on vaikea seurata ympäristöä.
  8. Vauva on yliherkkä melulle ja/tai kosketukselle tai ei reagoi meluun ja/tai kosketukseen.
  9. Vauvalla on havaittavissa oraalinen aistipuolen yli- tai aliherkkyys.

Vauva nukkuu. Kuva Hessam Nabavi, Unsplash.com

Yleisiä terveydenhuollossa annettuja ohjeita vanhemmille

Kuva: Andrei Maierean, Pexels.com
1. Liikkumaton vauva

Vauvan liikkumien on syntymän jälkeen tahdotonta. Tahdoton liikehdintä alkaa jo sikiöaikana. Vauvan kehittyessä liikkeet alkavat muuttumaan tahdonalaisiksi.

Osalla vauvoista on vähemmän tahdotonta liikehdintää.

Vauvan raajat jäykistyvät liikuskellessa tai raajat ovat liian rentoina tuottamaan liikettä. Tämä voi olla merkki neurologisesta ongelmasta.

Liikehdintää voidaan havainnoida kahden viikon iästä aina 8 kk ikään saakka.

Kuva: Andrei Maierean, Pexels.com


Kuva: Anna Shvets, Pexels.com
2. Vauvan voimakkaasti ojentuva vartalo tai alaraajat

Uusien taitojen opettelua voivat estää liian voimakkaasti ojentuvat raajat ja/tai vartalo. Tämän on havaittavissa lapsen ollessa vatsa- tai selinmakuulla, jolloin vauvan selkä kaareutuu C-kirjaimen muotoon.

Voimakkaasti ojentuva vartalo tai alaraajat voivat olla merkki liian korkeasta lihasjäntevyydestä (hypertoniasta) tai aistipuolen ongelmista. Tila voi olla nähtävissä niin kauan kun lapsi on lattiatasolla, n. 2 viikon iästä aina n. 8 kk ikään saakka.

Kuva: Anna Shvets, Pexels.com


Kuva: Anna Shvets, Pexels.com
3. “Banaani” vauva

Vauvan kehon banaanin muoto johtuu usein vauvan yksipuoleisista kanto-otteista tai asennosta kohdussa.

Vauvaa hoitaessa kannattaa kiinnittää huomiota mm. siihen, että lasta kannateltaisiin vuoroin vasemmalla ja oikealla kädellä ja että vauvalle tarjottaisiin virikkeitä (katselukuvat ja lelut) kehon molemmilta puolilta.

Kuva: Anna Shvets, Pexels.com


Kuva: Zelle Duda, Unsplash.com
4. Lentokonevauva

Lentokonevauvan kädet ojentuvat vartalon sivulle samalla kun lapsen pää on ojentuneena ylöspäin alustasta.

Lapsen alkaessa kannattelemaan päätään tulisi pään aluksi laskeutua välillä alustaan levähtämään.

Lasta tutkiessa ja hoitaessa seuraa tukeutuuko lapsi päinmakuulla päätä kannatellessaan käsivarsiin tai käsiin vai pitääkö hän käsiään mieluummin sivuillaan.

Lentokoneasennon syynä saattaa olla liiallinen lihasjäntevyys, joka voi hidastaa lapsen motorista kehitystä.

Kuva: Zelle Duda, Unsplash.com


Kuva: Vitolda Klein, Unsplash.com
5. Vauvan pää kääntyy toispuoleisesti

Kun lapsi pitää päätään kiertyneenä tai kallistuneena vain toiselle sivulleen, voi syynä olla esimerkiksi:

  • korkea tai matala lihasjäntevyys,
  • murtuma ylävartalon alueella tai
  • aistipuolen ongelmat.


Lasta voi yrittää houkutella erilaisten virikkeiden, esimerkiksi lelujen ja äänen avulla kääntämään päätään ja katsomaan myös toiselle puolelle.

Kuva: Vitolda Klein, Unsplash.com


Kuva: Yan Krukov, Pexels.com
6. Toispuoleinen kehon käyttö ja/tai liikuttaminen tai painon toispuoleinen varaaminen

Vauvan pitäisi liikuttaa kehoaan ja käyttää raajojaan molemmin puolin mahdollisimman tasapuolisesti.

Usein vauva oppii kääntymään ensin toisen kyljen kautta. Pian kääntymisen tulisi onnistua myös toiselta kyljeltä.

Kuva: Yan Krukov, Pexels.com


Kuva: Polina Tankilevitch, Pexels.com
7. Vauvalla on vaikeuksia ympäristön seuraamisessa

Syntyessään vauva pystyy tarkentamaan katseensa noin 20 – 40 cm päähän. Katsekontaktiin vauva pyrkii noin 2 – 3 viikon iässä.

Lapsi alkaa seuraamaan liikettä katseellaan noin 2 – 3 kk iässä ja näön kehittyessä eriytyy silmien liikkeet pään liikkeistä.

Jos yli 3 kk ikäinen vauva ei ota katsekontaktia tai seuraa katseellaan, voi kyseessä olla näön käytön ongelmia.

Kiinnitä huomiota myös siihen, seuraako lapsen katse molemmille puolille yhtä etäälle sekä ylös että alas.

Kuva: Polina Tankilevitch, Pexels.com


Isän parta on ihana! Kuva: Mikael Stenberg, Unsplash.com
8. Yli- tai aliherkkyys melulle tai kosketukselle

Yliherkkä vauva voi reagoida itkulla, säikähdyksellä tai muuten meluun ja kosketukseen. Yleensä myös vaatteet, pesulaput, sukat, matot ym. voivat aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia lapselle.

Aliherkkä vauva ei reagoi mitenkään koviin paukahduksiin tai kosketukseen.

Yli- tai aliherkkyyttä voidaan auttaa esimerkiksi erilaisilla fysioterapeuttisilla harjoitteilla.

Isän parta on ihana! Kuva: Mikael Stenberg, Unsplash.com


Kuva: Henley Design Studio, Unsplash.com
9. Oraalinen aistipuolen yli- tai aliherkkyys

Suun alueen sensorisia, eli aistikokemuksen ongelmat voivat ilmetä:

  • Yliherkkyytenä, jolloin esimerkiksi karkean ruoan syöminen on hankalaa ja/tai ruoan pureskelu ja suussa liikuttaminen on haasteellista.
  • Aliherkkyytenä, jolloin lapsi esimerkiksi syö isoja palasia kerrallaan ja/tai laittaa suun täyteen ruokaa saadakseen riitävästi aistikokemuksia. Ruoan pureskelussa voi olla haasteita.

Kuva: Henley Design Studio, Unsplash.com

Lue Rovaniemen fysioterapian verkkoartikkeli 9 varoittavaa merkkiä, jotka tulisi huomata vauvasta (lukuaika noin 5 min.) https://www.rovaniemenfysioterapia.fi/vauva-vinkit (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Liity yhteisöömme

Haluatko oppia lisää siitä, miten hyvinvointia voidaan edistää jo vauvaikäisillä?

Tilaamalla uutiskirjeemme saat tietoa ja vinkkejä vauvahieronnasta ja sen merkittävistä hyödyistä niin pienokaisellesi kuin koko perheellesi. Saat myös ensimmäisenä tietoa Baby Balance® -koulutuksista, työpajoista ja erikoistarjouksista.